Jäämies sulaa etelään?

Tavanomaiselta näyttävä talvinen päivä Pohjois-Pohjanmaalla. Haapavetinen perhe valmistautuu joulun viettoon. Piparkakkujen ja kinkun tuoksun keskellä pieni pystytukkainen kuusivuotias poika hypistelee kuusen juurella pitkää punaiseen käärepaperiin pakattua lahjapakettia. "Varmaan se sählymaila", poika pohtii mielessään. "Huomenna sen saa avata ja pääsee vihdoin pelaamaan..."

Tuo tavanomainen jouluinen päivä muutti Haapaveden ja koko Pohjois-Suomen salibandyn. Pieni kuusivuotias poika on nyt valmis diplomi-insinööri, mutta parhaiten hänen yliopistouran ajaltakin muistetaan lukemattomat kiertoharhautukset ja länkikikat Oulun Normaalikoulun yläasteen pölyiseltä parketilta. Pystytukkakin on nyt poissa, mutta Kari "Jäämies" Suvanto on edelleen se kuusivuotias salibandyyn hurahtanut pikkupoika, jonka määrätietoiset mailannapautukset pikkuveljen nilkka muistaa vielä vuosien jälkeenkin.

Näiden vuosien jälkeen Jäämiehen muistavat muutkin kuin pikkuveli. Moni vastustajan mieleen on pysyvästi painunut alusta asti MuPassa pelanneen Suvannon viuhuva rannelaukaus. Laukaus, jota moni maalivahti on yrittänyt torjua, mutta harva on ehtinyt edes nähdä ennen verkon heilahdusta. Kaikki, mupalaiset mukaanluettuna, yhtyvät myös siihen tosiseikkaan, jonka mukaan 4-divisioonan pelaajamäärä ja ainakin maalivahtien määrä putoaisi välittömästi jos Kari saisi lämärinsä lähtemään kolme metriä matalammaksi.

Herrasmiespelaajaäänestyksessä joka vuosi korkealla majaillut Suvanto on iskenyt urallaan maaleja ja tehopisteitä tilastojen valossa MuPa-puolustajista, ja viime kaudesta lähtien hyökkääjistäkin, tasaisimmin. Siitä kertovat omaa karua kieltään numerolla 11 pelaavan Suvannon 21 tehtyä tehopistettä MuPassa pelattujen kausien aikana. Piste-ennätys, 7 tehopistettä on syntynyt nykyisen kauden syyskaudella vain kuudessa ottelussa. Muuan elinikäiseksi numero 11:n faniksi tunnustautuva kertookin pilke silmäkulmassa: "Näyttää siltä että juuri kun Kari on alkanut pelata elämänsä parasta salibandyä, hän siirtyy pois MuPasta...Sääli sekä joukkuetta että jäämiestä itseään."

Vaikka tehopisteitä on kertynyt yksi jos toinenkin, niin silti parhaiten mies muistetaan omien, vastustajien ja tuomareiden mielissä peräänantamattomana taistelijana, jonka pelatessa aina tapahtui. Yleensä pallon mennessä kulmaan Kari ja vastustajan puolustaja perässä, vain Kari tuli kulmasta pallon kanssa pois. Maalipaikkaan tai jäähypenkille, siitä päättivät tuomarit. "Tuomarit eivät aina ole olleet minun puolellani, mutta eivät aina minua vastaankaan", 55 jäähyminuuttia urallaan koonnut Suvanto kommentoi diplomaattisesti. Huippuhetkekseen mies mainitsee yhdessä vaihdossa poimitut 27 jäähyminuuttia: "No se ensimmäinen kaksiminuuttinen oli aivan aiheesta. Loput 25 minuuttia on sitten makuasia." Onko mies sitten rauhoittunut, kun kuluvalla kaudella jäähysarake näyttää vielä nollaa? "Enhän minä koskaan ole edes hermostunut," Kari naureskelee. Tuohon ei liene mitään lisättävää.

Mitä sitten MuPan jälkeen? Suvannon tulevat haasteet liittyvät Helsingin peli- ja "pelikentille". Mahdollista uutta joukkuetta mies ei vielä ole miettinyt, mutta seurajohtoon on oltu yhteydessä jo useasta eri pääkaupunkiseudun joukkueesta. "Jäähdyttely ei oikein sovi minulle", Kari miettii, "joten joukkueen pitäisi olla ainakin lähes yhtä hyvä kuin tähän asti, mikä jo sinällään rajaa joukkuevaihtoehtojen määrää melko lailla." Jos siirto tapahtuu, MuPan taloudellinen tilanne kohentunee huomattavasti, ja samalla pääkaupunkiseudun salibandypiirit saisivat jäätävän vahvistuksen.

Vaikka Kari nyt siirtyykin etelän salibandy kentille toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi, ei siltoja ole poltettu tai ovia täysin suljettu MuPan suuntaan jatkossakaan. "Enköhän minä vielä jossain vaiheessa MuPan paitaan pukeudu...", Suvanto lisää kysymyksiä herättävästi. Sitä jäämme malttamattomina odottamaan.