Pelaajakohtainen analyysi

Näin kauden päätyttyä on aika vetää yhteen tapahtumia niin joukkueena kuin yksilöinä. Arvovaltainen raati on laatinut kieli poskessa lyhykäisen mutta sitäkin ytimekkäämmän yhteenvedon jokaisen joukkueen pelaajan kaudesta ja edesottamuksista.

Maalivahdit:

Sami Pääkkönen
9 ottelua 7 voittoa 17 päästettyä

SC Muden Pallon urheilullisempi maalivahti, joka pelasi parhaan kautensa toistaiseksi. Piti joukkuetta parhaimmillaan yksin pystyssä ja esitti tukun 3-divisioonatason torjuntoja.

Avausheitto liigatasoa, mutta syöttöpisteisiin tarvittaisiin tehokkaampia hyökkääjiä. No cup-otteluissa tuli pari pojoa mutta kuka niitä enää muistaa? Tilastoihin myös kaksi tappiota, sillä ei osaa valita oikeita pelejä.

Jarkko Vanhala
7 ottelua 7 voittoa 17 päästettyä

SC Muden Pallon kauden paras, tälläkin kertaa, mutta miksi ja millä ilveellä? Tulehtunut ego suurempi kuin puolitoista joukkuetta. Torjui mm. Lapaa vastaan yksin pisteet MuPalle. Vain maalit jäivät puuttumaan koska kenttäpelaajaksi tällä isopäisellä yhdelläkädellä peliä rakentavalla laiturilla ei MuPassa enää ole asiaa.

Lähitorjuja Jumalan armosta ja avausheittäjänä suoraan saatanasta vaikka syöttöpisteen reeneissä hankkikin. Ei pystynyt tällä kaudella edes häviämään yhtään peliä.

Hyökkääjät:

Jukka Korva
14 ottelua 4+3=7 pistettä 4 jäähyminuuttia

Tulokas joka pelasi ensimmäiset sarjapelinsä ja osoitti kauden aikana mupalaisittain ennennäkemätöntä kehitystä. Hienoinen höntyily ei pitemmän päälle haitannut kun otteisiin alkoi muutaman reenin ja lavan suoristumisen myötä tulla vauhdin lisäksi mukaan hiven järkeäkin.

Tehoja jatkossa tarjolla enemmänkin kunhan kiertovedon saa muutaman metrin alemmas. Kelpo kausi ja jatkossa odotukset vaan nousevat.

Jouni Räihä
16 4+5=9 0

Jouni on tullut takaisin. Fanien mieliksi ja valmennusjohdon kauhuksi. Aiemmat kaudet varjoissa vaellellut hyökkääjä on niin reeneissä kuin otteluissakin ollut kuin eri mies.

Joukkueen änkyrimmän kiertovedon omaava peluri oli tällä kaudella ennennäkemättömän yritteliäs ja tehokas, mistä kertoo ties kuinka monen ottelun pisteputki. Jos mieheltä saadaan ongittua mikä muutoksessa on takana, kokeillaan samaa metodia myös muihin mupalaisiin.

Antti Jussila
16 25+11=36 0

Kärsi kirvelevän tappion pistepörssissä jota edes joukkueen menestys ei korvaa. Parissa ottelussa varjojen mailla, mutta hoiti niissäkin peleissä muiden puukotuksen esimerkillisesti. Löysi Räihän kanssa puulaakiaikojen yhteispelin ja sitä kautta mukavat tehot vaikka helpot paikat eivät aina kelvanneetkaan.

Fyysinen peli ei ollut tälläkään kaudella ongelma koska kapteenin lihaksenpaikoilla sitä ei ole. Hermot pitivät tällä kaudella parhaiten Onnelan jonossa.

Ilkka Happonen
14 8+7=15 4

Herra Ryhmähenki, jonka yritys ja työmäärä on aina kentällä huippuluokkaa. Myös maalinälkä on suurempi kuin hevosella, minkä näkee varsinkin tällä kaudella haetuista kierroista ja haastoista.

Pääsi mukaville tehoille ja onnistui ainoana joukkueen jäsenenä hajottamaan kauden aikana yhden rekan. Pienellä järkeistämisellä hyökkäyspäässä myös tulevalla kaudella tehokas.

Mika Väätäjä
16 7+0=7 0

Joukkueen tulokas jolta odotettiin syöttöjä Partaselle. Valmennusjohdon riemuksi jätti syöttelemättä ja keskittyi epäitsekkäästi maalien tekemiseen. Joukkueen sniper, joka olemukseltaan ja pelityyliltään sopisi paremmin Raipemaiseksi pelintekijäksi. Toisaalta puolen askeleen kiertoveto on kyllä luokkaa parempi kuin Ilves-ikonilla. Tasaisella työnteolla tasainen kausi.

Teemu Alajoki
14 4+1=5 2

Kahdesta metristä maalin kattoon, kolmesta hallin kattoon. Kentällä jälleen kerran yksi joukkueen näkymättömimmistä pelaajista. Muulla ei selity se, että niin reeneissä kuin peleissäkin hiippailee aina jollain ilveellä tekopaikkaan maalin eteen ja pistää nimen lehteen.

Muistaa myös tehdä hommansa puolustuspäässä, mutta mies muistetaan silti vain maaleistaan.

Lauri Mäkelä
14 2+1=3 0

Kauden harjoittelija, joka jaksaa käydä reeneissä 99 kilometrin matkan päästä. Tälläkin kaudella järkyttävä määrä työntekoa ja vaihteeksi myös muutama piste, tärkeisiin paikkoihin. Pääsi pitkästä aikaa muutamaan otteeseen Räihänkin kanssa samaan kenttään ja vanhat hyvät ajat muistuivat kaikilla mieleen.

Sami Sorjonen
16 5+3=8 0

Kajaanin juniorityöntekijä, jonka reeniasenne on kuin ala-asteen telinevoimistelutunnilta mutta peleissä kuin toiselta galaksilta. Pääsi tehoillekkin, vaikka paikkoja olisi ollut enempäänkin. Kärsi roolistaan Mikon nousujen paikkaajana mutta hoiti tonttinsa silti kuten pitikin ja jopa yli odotusten.

Kauden helmi SC Muden Pallon Vuoden Maali Suomussalmen verkkoon. Moista pesäpallo-osumaa ei vieläkään voi käsittää.

Matti Riekki
6 1+1=2 2

Joukkueen idoli ja rumpumies, joka herätti kauden aikana valmennusjohdon toiveita ilmoittamalla jo hyvissä ajoin kautensa loppumisesta keikkakiireiden vuoksi. Ylläryspaluu aiheutti MuPan ainoat tappiot pasmojen sekoamisen myötä.

Osoitti jälleen osaavansa pelata Coreballoa vastaan. Työmäärä esimerkillinen ja tälläkin kaudella MuPan paras kulmapelaaja.

Harri Partanen
16 6+4=10 0

Sai vihdoin roolin ykköskentän keskushyökkääjänä, ja täytti odotukset suurimmilta osin. Tehoja olisi voinut tulla enemmänkin jo ennen nousujuhlien alivoimaa, mutta minkäs teet jos laidoilla pelaa itsekkäitä kiertovetäjiä.

Työmäärä muutaman muun MuPan työhevosen luokkaa ja asenne varsinkin reeneissä ja reeneistä pois lähtiessä vertaansa vailla. Hieman enemmän oikeita ratkaisuja kentällä ja kentän ulkopuolella niin potentiaali hyökkäyspäässäkin tulee esiin ensi kaudella. Jos ei valmennuksen toiveiden mukaisesti lähde vaihtoon ulkomaille.

Anssi Kemppainen
16 4+7=11 4

Sorjosen tavoin hivenen roolituksensa uhri, muttei antanut sen häiritä vastustajien puolustajia haastaessaan. Kenties välillä pieni malttikin hyökkäyksiin lähdössä olisi ollut paikallaan. Paiski töitä siinä missä muutkin, mutta tehoja voisi laukaushanakkuuden perusteella tulla enemmänkin, tai sitten syy on jälleen ketjukavereissa.

Taisteli Happosen kanssa vuoden puskijan tittelistä, mutta erehtyi kauden aikana tarjoilemaan muutaman maalisyötönkin.

Puolustajat:

Jukka Rahikkala
16 2+6=8 4

Jokapaikan höylä, jolle mikään pelipaikka ei ole vieras eikä mieluinen. Puolustusuran tehokkain kausi, eikä koripallopuolustuksella tullut omassa päässäkään ongelmia.

Kentän ulkopuolella aavistuksen vaisu, mutta nuoremmat eivät tulleet sielläkään herrasmiehen rinnalle eikä ohi. Ensi kaudella odotukset uuden auton myötä huipussaan niin miehellä itsellään kuin valmennusjohdollakin.

Teemu Kärki
16 9+8=17 0

Joukkueen vakuuttavin puolustava puolustaja, jolla intoa ja taitoa riittää myös hyökkäyssuuntaan. Itseoikeutetusti ylivoimakentän viivamiehenä. Itseluottamus joka paikassa korkeammalla kuin Värtön hallin katto. Huolehtii reeneissä MuPan fyysisestä pelistä ja uskaltautui tällä kaudella peleihin jopa ilman OP:tä.

Harri Eksymä
7 0+0=0 0

Ansiokas toinen tehopisteetön kausi putkeen. Kärsi loukkaantumisista, eikä päässyt sen jälkeen kuntopuolella aivan alkukauden lentoon. Hoitaa oman tonttinsa puolustuspäässä erinomaisesti, mutta hyökkäyspeliin saisi osallistua enemmänkin.

Varma kausi ja Fordellin tapaan saa palautetta ja kehittyy. Jokavuotinen plussa myös saunailtojen järjestämisestä sekä porealtaasta.

Tuomas Fordell
14 0+3=3 2

Kauden kehittyneimpiä mupalaisia ja ammattituomareita. Reeneissä paikoitellen vaivannut hasardiherkkyys peleissä tipotiessään ja syöttötilikin komeasti auki. Maalitili aukeaa sitten kun helvetti jäätyy, mutta Tuomakselta sai tällä kaudella ilman osumiakin rutkasti enemmän mitä odottaa sopi.

Esimerkillisellä asenteella niin peleissä kuin reeneissäkin ja ainoa pelaajista jota ärsyttää laittaa puukkoonkaan kun mies ei edes valita.

Mikko Jussila
16 17+20=37 8

Hajuton, väritön, mauton? Ei ainakaan hajuton. Jostain kummasta aina vastustajan hampaissa niin hyvällä kuin pahalla kentällä ja sen ulkopuolella. Piti kuitenkin päänsä kylmänä ja suunsa auki parissa ottelussa vastustajan psyykkauksen edessä ja ratkaisi siinä sivussa muutaman pelin.

Hoiti pistepörssin itselleen toimitsijapöydän ääressä Pohjois-Euroopan parhaimmilla puhujan lahjoilla. Jos se kerta on niin helppoa niin miksi muut eivät tee isoveljen tapaan samoin? Miehen ainoa heikkous on vaatimattomuus.

Olli-Pekka Ryyppö
6 1+2=3 4

Isoherra Ryyppö pelasi kaudella vain kuusi ottelua. Aiempi rooli ylivoimassa ja Onnelassa jäi näin ollen vähiin, mutta muu joukkue paikkasi miestä ansiokkaasti. Myös pelättyä kumuraa viivasta olisi muutamassa pelissä saattanut kaivata ilman muun joukkueen tehokkuutta.

Pääsee toivottavasti ensi kaudella useampaan peliin huolehtimaan fyysisyydestä ja jäähyjen ottamisesta höntyileviä pienempikokoisia vastustajia vastaan.